Mitä seiniltä löytyy?

Pidän siitä, että seinillä on jotain, koska en tykkää siitä kaiusta, jonka tyhjät seinät kodissa aiheuttaa. Siksipä meillä on vaihtuva kokoelma erilaisia tauluja ja kuvia seinillämme. Makuuhuoneen seinät ovat täynnä valokuvia - meistä. Kuinkas muutenkaan :).

Tämän taulun saimme häälahjaksi
mieheni tädiltä. Hän on sen ite
maalannut.

Sormenjälkipuu on muistona hääpäivästä.

Intoni Kuubasta näkyy myös kotonamme :)

WC:n kyltti on tehty vanhoista näppäimistä ja tapetista
- ite tein

Sammutuspeite sai suojan vanhasta kankaasta
- mamman tekosia

Makuuhuonetta rauhoittaa suojelusenkelit

Eteisen tervetuloa-toivotus

Muisto mammalta

Ite tehtyä taidetta
vanhoista levynkansista.

Ite tehtyä taidetta, jolla sai hyvän sanoman ja väriä.

Anopin metsästä löytämä sarvi sai
maalia ylleen ja pääsi seinälle - ite tein.

Mietelauseita ja väriä.

- Emmi

synttärihulinaa 2/3

Pojan ensimmäisiksi teemasynttäreiksi kunnioitettavassa kolmen vuoden iässä valikoitui tuolloin niin maailman eniten kiinnostavat dinosaurukset. Pojan kummitäti työskentelee Confetissa ja sieltä löytyi pöytäliinaa, mukia ja lautasia, sekä -tadaa- dinosauruspinjata.

tarjolle tein mm. pastaa salaattipedillä, tässä oli pestoa, aurinkotomaattia ja halloumia. ja kirsikkatomaatteja. namnam.

 

Tää taisi olla tex-mex kakku, ulkonäöstä päätellen. Luulen että tuli sekin syötyä.

Kakkutoiveena oli pojalla valkosuklaata ja vadelmaa joten sitä hää sit sai. Kakun kokosin vuokaan niin että pistin ensin irtopohjavuokan sisäreunalle noita kivoja vohveleita ja sit kaadoin mousset perään. Valkosuklaa päälle. Sitten kun kakku oli hyytynyt niin murensin muutaman rullavohvelin siihen hiekkakeoksi ja pistin (confetti-kummitädin tekemän) dinon siihen loikomaan.
Sit tuolla on tuulihattuja millälie täytteellä, dinosauruksenmunia (valkosuklastettuja cakepopseja ilman tikkuja), ja juustohyrriä.

 Ja se pinjata. Alkuun meinas tulla itku ja parku:
- "äiitiiiii, et laita sitä kattoooooon, ei sitä saa lyödä, sitä sattuuuu aaaaarhgh!!!"
- niimut kulta, tää on täynnä karkkii.
- "Anna se maila."

Herra 4v. oli kovin viehtynyt merirosvoista. Niinpä äiti askarteli eräänä iltana lapselle rekvisiittaa; pahvilaatikko muuttui aarrearkuksi ja vessa/talouspaperirullista sai hienon kaukoputken! Sitten me löydettiin jostain tuommoinen merirosvolaiva jonka meillä asuva mieshenkilö innoissaan kasasi. (jokaisessa miehessä asunee pieni rakentelija) Aarrearkusta löytyi jokaiselle pienelle vieraalle yllätyspussi jossa oli merirosvopäinen valotikkari, muutama "kultakolikko" sekä aarteita (karkkikoruja).

Puolustuksen puheenvuoro: Tää näytti paremmalta miun päässä.
(suklaakakku, joka tahtoi olla aarrearkku.)

Sit tein tämmösiä vähän niinko cupcakseja mut rumempia. Hunajamelonista sai oivan paatin, jossa merirosvojen miekat sai hetken lepuuttaa. Näitä miekkoja sitten löytyi juhlien loputtua millon mistäkin, voin kertoa että kivasti uppoaa kankkuun kun istut pahaa aavistamatta sohvalle.
Tarjolle löytyi myös pääkallokarkkeja, suolakaloja ja kultakolikoita.  

-Jonna

Vanhan tavaran viehätys

Meillä suurin osa tavaroista on siis saatu isovanhemmilta, sukulaisilta tai kirppareilta. Joitain niistä olemme tuunailleet omaan makuun maalilla tai uudella verhoilulla, mutta toiset ollaan jätetty koskemattomiksi, koska on hienoa, että huonekaluissa näkyy ajan patina.

Kirpparilöydössä näkyy eletty elämä ja
viereinen cd-hylly on tuunattu maalaamalla.

Vanha tynnyri on miehen sukulaisten peruja.

Vanha radio ja pikkupöytä on hyvin säilyneitä ikäisekseen.

Uutta ja vanhaa sulassa sovussa.
Vanha ompelukoneen laukku kätkee sisäänsä häämuistoja.

Pappani vanhat tupakkatarvikkeet ja vanha paikkaussetti
ovat löytäneet paikkansa muistokaapista.

Siellä on myös muistoja pappani vanhemmilta Karjalasta.

Viimeisimpiä kirpparilöytöjä ja
sen seurana värikkäät kynttilät.

Meille harvemmin eksyy uutta sisustustavaraa ellei kyseessä ole jotain todella tarpeeseen tulevaa. Useimmiten tavarat eksyvät meille muiden nurkista ja nytkin isoäidin vintiltä mukaan tarttui kassillinen kankaita, jotka olivat menossa roskiin. Toisen roska on toisen aarre! Niistä tekee monet mekot ja olipa mukana melkein valmis esiliinakin, jonka valmistuttua voin sitten alkaa leikkimään kunnon rouvaa keittiössä :D.

-Emmi

synttärihulinaa tyttöjen tapaan

Voi onnea ja iloa, syntymäpäivät! Ollaan tässä viime vuosina keksitty synttäreille teema (tai siis juhlavuorossa oleva lapsi keksii sen Ihan Ite). Siitä sitten on kiva ruveta miettimään kakkua, muita tarjottavia ja koristeita jnejne.

Poika on kunnostautunut tässä enemmän, tytölle on riittänyt "vähän jotain rinsessaa ja pinkkiä ja perhosia!" Viimeeksi hää tosin tahto kukkasynttärit. Marraskuussa, toim. huom. Tulin justiinsa siihen tulokseen että teen tästä kaksiosaisen postauksen koska en osaa näemmä laittaa kuvia ilman jaarittelua. :D

tässä yläpuolella otos tyttären 1v synttäreistä (joilla ei kyllä luonnollisestikaan teemaa kyselty, mutta viehtymys vaaleanpunaiseen oli jo hyvinkin selvillä).
Tein ensimmäistä (ja viimeistä) kertaa vaahtokarkkitaikinaa tuohon kakun kuorrutteeksi, ja nyt jos joku siellä lukeva on miettinyt että "kas, siinäpä näppärä ja kätevä juttu!" niin VIRHE. Niin minäkin ajattelin, mutta kyllä ne ruusuiset kuvitelmat karisi siinä kohti kun raavin mikron katosta ja seinistä räjähtänyttä taikinaa tai viimeistään kun iskin käteni sinne mössön sekaan ja sain miltei paniikkikohtauksen koska a) se on hitokseen kuumaa ja b) se EI LÄHDE IRTI.

 Hyväähän se kuitenkin oli. Kakun sisällä oli valkosuklaata ja mansikkaa moussena. Sit mie tein tommosia tötteröitä voitaikinasta ja vadelmahillosta ja kermasta. Nam! (tähän siis käypi ihan foliopaperista tehdyt tötteröt jonka päälle kieputellaan soiroja taikinasta ennen uunittelua)
ja sitten tossa näkyy suolakeksejä ja valkosipulilevitettä jota pitää tehdä joka synttäreille ja pikkujouluille ja kissanristiäisiin ja nuken nimipäiville.


ja sitten, tytöllä ikää kaksi:

Kasvis ja kinkkuvoileipäkakkua, kasvisversio yllättäen teki enempi kauppansa. Sitten leipasin kuppikakkuja ja cakepopseja. Popseja tein kanssa ekaa kertaa ja kauhiaa tusaamista se valkosuklaalla kuorrutaminen! Herranenaika. Niissä taisin käyttää suklaakeksejä ja appelsiinijuustoa. Ja sit, perhos-ruusukakku. Ylitin itseni, voin kertoa. Pinta on sokerikuorrutetta (ehkä, muistaakseni) jonka värjäsin pinkillä. Koska olin laiska ja "kaikki tänne heti nyt, piti olla jo valmista eilen!"- asenteen omaava niin en jaksanut rullailla tuota tarpeeksi tasaiseksi tuota väriä. Siitä tulikin siis tuollainen marmoroitu pinta, mut siis sehän oli toki tarkoituskin jos joku kysyy.

mut siis, kattokaa mite nätti.
(takana olevat kikkareet on pestohyrriä jotka ei sit halunneetkaan olla hyrriä vaan tommosia vapaita sieluja) 

Noniin, seuraavaksi neiti 3v.

Joo.. en tiedä mitä hittoa tässä välissä tapahtui. Ostin hienon linnavuokan (koska nyt tuli toive prinsessoja) ja päätin tehdä siinä neidille kakun. No niin tein.. vaan ei mennyt niinkuin strömssössä. Veikkaan että jos tuossa linnassa oisi joutunut Tähkäpää aikansa viettämään niin hulluksi olisi tullut. Armas sisareni repesi kakun nähtyään nauramaan ja sai käkätyksensä lomasta sanottua että "rumin kakku mitä oon ikinä nähny!" Hyvää oli kuitenkin. Sit tein pinkkejä aleksanterileivoksia (pahoja) sekä tuulihattuja mustikkaisella kermavaahdolla. Rumia nekin.

Päättämätön (taikka vaan kaiken tahtova) tyttäreni halusi tähän prinsessalinna-teemaan myös ujuttaa halloweenin. Hommasin kurpitsapinjatan ja voin kertoa että jos puuttuu kauhua halloweenbileistä niin annappa ryhmälle sokerihumalaisia, alle viisivuotiaita lapsia pesäpallomaila ja kerro että tuon pallukan sisällä on karkkia.

Neljävee synttärit mentiin vähän taas prinsessoilla koska tytölle oli "iha sama!". Kertoi kuitenkin haluavansa kakun jossa on limeä mutta ei kermavaahtoa. Sellaisen tein ja no, onhan se nyt hienompi kun tuo viimevuotinen. Nuo ruskeat kikkareet tuossa alimmassa vaakakuvassa on ruis-sipsejä joissa on chilijuustoa ja kurkkua. Hyvää ja helppoa.


Neiti 5v. tahtoi kukkateeman. Etsittiin kukanlaisia nameja, kaikkea värikästä, askarreltiin kukkasia pahvista. Nuo vihannekset jne menee ehkäpä parhaiten kaupaksi lapsille, pöydällä oli kippo tikkuja joihin he ihan ite pujotteli haluamiaan yhdistelmiä. Nim. laiska äiti.
Lautasina ja mukeina oli valkoiset kertikset, joihin olin pistänyt noita tuossa pöydälläkin näkyviä kukkasia sekä vihreää/pinkkiä lahjanarua. Ilmapalloja löytyi myös kukkateemalla.

Muffinssit koristelin vaahtokarkeilla; voitele pinta kreemillä tms, leikkaa vaahtokarkki halki (tämän voisi myös dipata värikkääseen sokeriin/ strösseleihin) ja iske pintaan kiinni. Voilá!
kakun tein leipomastani kääretortusta, tasakokoiset palat ja leikkuupinta ylöspäin kukanmuotoon. Nätinhän tästä olisi saanut esim. onnistuneella vaahtokarkkitaikinalla ( ;) ) mutta mie pistin jossain mielenhäiriössä suklaakermaa (tyttö tahtoi vain suklaata kakkuun). Hitokseen ruma, olkaa ilosia ettei tästä taidonnäyteestä ole kuvaa. Tein myös pahvisen kukkapinjatan, vetomallisen. Pistin siihen siis narut joista lapset vetivät eri suuntiin ja näin saatiin karkit pitkin lattioita ilman väkivaltaista hakkaamista. Ei kuvaa koska en löytänyt. lisään myöhemmin jos löytyy.

Sit lopuksi vielä kuvat kun ystäväpiiriin kuuluu ihana neitokainen joka tuli synttäreille kapsäkin kanssa ja pisti tehden ilmapalloeläimiä ja niitä kukkasia. Oli kuulkaas iloisia pieniä vieraita! <3

Anteeksi näin pitkä viesti, en vaan nyt osannut lyhyemmin! Pojan synttäreistä teen ainakin kaksi postausta... -Jonna

Viikonlopun kirpparilöytöjä

Tulipa käytyä taas kerran Lappeenrannnassa kirppiksellä ja löytöjähän sieltä sitten tuli, vaikka siellä hinnoissa on välillä Venäjä-lisä.

Tällaistä satoa tällä kertaa siis:

Aarteet - mm. lankaa tilkkupeiton tekoon :)

Pienimmän kynttilän ja jalan sain synttärilahjaksi mammalta.

Nanson pöytäliina avaamattomassa pakkauksessa.
Todellinen löytö!

Hyvä alusta mm. Kivi-tuikuille!

Noihin hankkimiini vanhoihin kynttilänjalkoihin on tarkoitus laittaa pirteän värisiä kynttilöitä syksyn aikaa ilostuttamaan. Tuo sydämen mallinen tuoksupussi pääsi vaatehuonetta tuoksuttamaan.

-Emmi

Jonnan kotona

Meillä asuu siis itseni lisäksi kaksi lasta (tänä vuonna ekaluokan aloittanut poika sekä eskarilainen tyttö) sekä mies ja kolme rottapoikaa. Miehen kanssa sisustusmaku menee jonkunverran ristiin; mies olisi onnellinen jos kotona ei olisi Mitään ylimääräistä ja minä taas taiteilijaluonteena haalin kaikkia pieniä ja suurempiakin asioita kasoittain ja pinoittain. Lisäksi saatan hieroa jotain (miehen silmiin näkymätöntä) yksityiskohtaa monta päivää vaikka muuten olen hyvin suurpiirteinen ja "ei se oo niin justiinsa"-asenteen omaava.


tässä muutamia kuvia meiltä:

Nämä ylläolevat Sykon kierrätetyistä kankaista tehdyt pikkutalot roikkuvat meidän ulko-ovessa, tervetuloa kotiin.

Alapuolella on vanhasta ikkunanpokasta ja tuollaisesta valo-oksasta kasattu juttu, hää on mein tunnelmavalaisin. ;) Sitten sen alla on suhteellisen iso taulu, noin metri x metri. Siin on miu lapset, ite maalasin. Taulun vieressä on kuparilevyyn sahattu merihevonen, joka löytyy meidän vaatehuoneen ovesta. (ite tein ja säästin) Ja sit merihepan yläpuolella on lasipurkkeja joissa on miule tärkeitä kuvia; näissä tässä näkyvissä on miun ukki sotaväessä, äitin ja isin hääkakunleikkauskuva ja mökki.

Noita purkkeja on siis enemmältikin, eri kokosia ja näkösiä. Hyö on sulassa sovussa mein olkkarin tasolla, tuon maalaamani taulun alapuolella.:)

 Sit nää vihreet kehykset löytyy lastenhuoneesta, niihi mie laitoin vanhoja mummilasta pelastettuja postikortteja. Nää on mummi lähettäny rakkaalleen (ukille) armeijan harmaisiin/sotaväkeen. Ihania!

Tämä ihastuttava merenneitonen asuu meidän vessan ovessa, kirpparilöytö.

Sitten on muutamia tuliaisia, käytiin murun kanssa Balilla tuossa vuosi takaperin. Ostettiin paikallisia puukaiverruksia, alaoikealla Ganesha.

Ganeshan vieressä on (myöskin Balilta peräisin oleva) lohikäärme ja linnake jota hää vahtii. Linnake on savesta tehty, ja kynttilälle tarkoitettu. Kivasti loistaa tuolta ikkunan raoista valo pimeessä illassa. (tein ite)

Ja ylimmäisessä kuvassa on niin ikään Balilta kotiutunut kori, näitä meillä on eriväreissä.. sen vieressä kalenteri ja miu pöllönen, joka toimii matkakassana. Seuraava matka siis suunnitelmissa. :))

Sit meiltä löytyy tämmösiä tarroja muutama; lapset tahto keinuvat pikkuihmiset vaatekaappinsa oveen, tekstitarra löytyy eteisestä ja sit tuo lamppu ja lintuset on keittiössä. Sit siin on vihreetä verhoo myöskin keittiöstä ja härpätinlamppu josta tykkään kovasti mutta mies ei. ;D

 Mie tykkään pinkistä ja limenvihreestä ja lilasta ja turkoosista ja mustasta. Ompelin tommosia sohvatyynyjä jotka lapset aina varastaa omiin sänkyihinsä, pitää varmaa niille ommella omat.

Silloko muutettii miehen kans yhtee, ni hää oli sisustanu oman kotinsa punasella ja mustalla. Tää lamppu on sieltä peräsin, samoin alla oleva musta ruokapöytä ja tuolit. Miula oli vanha pirttipöytä joka sopi kivasti noitten vihreitten verhojen kans. Ei oo enää. Mut verhoja en vaiha! (paitsi sillo ko vaihan, esim jouluna.)

 Kiitos ja anteeksi pitkä viesti mut pitihä miu selittää vähä näit kuvia. Kiva ko luit. <3

 -Jonna