Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 30. kesäkuuta 2015

Ekologisempaa siivousta

Olen koittanut miettiä ekologisempia vaihtoehtoja mm. keittiön siivoukseen ja niitähän on netti pullollaan, kun vain jaksaa etsiä tietoa. Tutuiksi minulle ovat tulleet mm. sokeripalat, sooda ja mäntysuopa osana keittiön siivousta.

Näillä vinkeillä saa pienennettyä kemikaalikuormaa eikä kaikkeen puhdistukseen tarvita niitä kaikista myrkyllisimpiä aineita. Itse vierastan niitä varsinkin keittiössä.


Sokeripaloilla saa puhdistettua pinttyneen lian uunin luukusta sekä vanhan mallisesta liedestä. Sokeripala sopii myös pohjaan palaneen kattilan puhdistukseen. Tärkeintä on kostuttaa puhdistettava pinta esim. liinalla. Liikaa vettä ei kannata käyttää, jotta sokeri ei sula heti alkuun.

Soodaa olen käyttänyt niin mikron kuin altaiden puhdistukseen. Lisäksi sillä voi puhdistaa kahvin- ja vedenkeittimen. Ruokasooda on varsinainen moniapuri. Katso ohjeita esim. täältä.

Mäntysuopaa kokeilin uunin puhdistukseen. Uuni kostutetaan ensin esim. suihkepulloa apuna käyttäen ja sen jälkeen uuniin levitetään liinalla mäntysuopaa. Uuni lämmitetään 50 asteeseen tunnin ajaksi. Kun uuni on jäähtynyt, se käydään läpi pehmeällä harjalla/sienellä. Kun uuni on kuurattu, se huuhdellaan lämpimällä vedellä ja sienellä ja avot - puhdasta tulee! Luukku jätetään hiukan auki, jotta uuni saa kuivua rauhassa.

Viimeisenä vinkkinä suosittelen käyttämään eteerisiä öljyjä siivouksessa:

  • Tippa pari sitruuna- tai mäntyöljyä pölypussiin ennen siivousta tuo koko asuntoon ihanan tuoksun ja puhdistaa samalla huoneilmaa. 
  • Sekoita noin 10 tippaa laventeliöljyä ja 2 dl vettä suihkepulloon - suihkuta leikkuulaudat käytön jälkeen ja anna vaikuttaa 15 min. 
  • Joillakin eteerisillä öljyillä, kuten laventelilla ja teepuuöljyllä on antibakteerisia ominaisuuksia. voit tipauttaa pari tippaa eteeristä öljyä esim. lattianpesu- tai pintojenpyyhkimisveteen.
Huom! Kaikki öljyt eivät käy lapsiperheisii/raskaana oleville, joten varmista ennen käyttöä sopivat öljyt ja annostus.

Iloisia siivoushetkiä!

-Emmi

torstai 19. maaliskuuta 2015

Keittiön kevätraikastus

Minulla on tapana vaihdella verhoja aina vuodenaikojen mukaan. Sillä tavoin saa kivan aloituksen keväälle, kun vaihtaa verhot värikkäämpiin. Mieli piristyy yhdessä lisääntyvän valon kanssa :). Tänä vuonna tein löydön Vallilan outletista - Persikka-kapan.


Tänä keväänä innostuin myös tuunaamaan keittiötä muutenkin. Ensinnäkin päätin päällystää pöytämme dc fixillä, koska pinta on vuosien saatossa kulunut eikä pöytää voinut pitää ilman peittävää pöytäliinaa.


Kun sain pöydän käsiteltyä, niin se kaipasi kaitaliinaa ja kankaaksi valikoitui tietysti kapan kanssa sama kuosi. Hurautin liinan kangaspalasta, johon sattui mukavasti kaikki värit. Ainoa ongelma pöydän kanssa on se, että pinta ei kestä kuumaa eli ruokailuun on kuitenkin laitettava alle tabletti.


Ja kun pöytä oli uusittu, niin tuolit näyttivät värittömiltä. Pyörät lähti pyörimään isolla vaihteella... Ei muuta kuin uusimaan siis nekin! Maalausta en näille korituoleille miettinyt niiden lakkauksen takia, vaan keksin käyttää ristipistotekniikkaa ja sainkin jämälangoista aika kivat tuolit aikaiseksi :). Kaikki tuolit ovat erilaisin värein toteutettu. Minut tunnetaan ristipistoharrastuksestani (monella sukulaisella ja ystävällä on töitäni kotosalla) ja siksipä tämä olikin luonteva totetutusmuoto. Mitäs sanotte?



-Emmi-

tiistai 23. joulukuuta 2014

Suloista joulun aikaa!

Onpahan tässä vierähtänyt jo edellisestä postauksesta aikaa! Niin on päivät juosseet hullun lailla ja joulu on täällä. Pian koittaa myös uusi vuosi ja uudet kujeet.

Meillä menee joulu kahdestaan miehen kanssa ja nautiskelemme siitä täysin rinnoin. Varsinkin viime joulun jälkeen, jolloin jouduimme vastentahtoisesti olemaan erossa. Tämä joulu maistuu siis astetta paremmalta :).

Tässä vähän joulutunnelmia meiltä.

Tämä taideteos tuli tehtyä tarha-aikana :D


Possu Ponteva saa suun hymyyn kerta toisensa jälkeen!

Kuusemme näyttää tänä vuonna tältä

Tyyne nukahti kesken koristelun...
Joulun pyhät menee minulla askartelu/ompelukaapin tuunaamisen merkeissä eli sitä sitten seuraavana vuorossa.

Toivotan kaikille ihanaa ja rauhaisaa joulun aikaa ja ihanaa uuden vuoden odotusta. Tuokoon se jokaiselle toivotun muutoksen elämään :)!

-Emmi

maanantai 22. syyskuuta 2014

Mitä seiniltä löytyy?

Pidän siitä, että seinillä on jotain, koska en tykkää siitä kaiusta, jonka tyhjät seinät kodissa aiheuttaa. Siksipä meillä on vaihtuva kokoelma erilaisia tauluja ja kuvia seinillämme. Makuuhuoneen seinät ovat täynnä valokuvia - meistä. Kuinkas muutenkaan :).

Tämän taulun saimme häälahjaksi
mieheni tädiltä. Hän on sen ite
maalannut.

Sormenjälkipuu on muistona hääpäivästä.

Intoni Kuubasta näkyy myös kotonamme :)

WC:n kyltti on tehty vanhoista näppäimistä ja tapetista
- ite tein

Sammutuspeite sai suojan vanhasta kankaasta
- mamman tekosia

Makuuhuonetta rauhoittaa suojelusenkelit

Eteisen tervetuloa-toivotus

Muisto mammalta

Ite tehtyä taidetta
vanhoista levynkansista.

Ite tehtyä taidetta, jolla sai hyvän sanoman ja väriä.

Anopin metsästä löytämä sarvi sai
maalia ylleen ja pääsi seinälle - ite tein.

Mietelauseita ja väriä.
- Emmi

maanantai 15. syyskuuta 2014

Vanhan tavaran viehätys

Meillä suurin osa tavaroista on siis saatu isovanhemmilta, sukulaisilta tai kirppareilta. Joitain niistä olemme tuunailleet omaan makuun maalilla tai uudella verhoilulla, mutta toiset ollaan jätetty koskemattomiksi, koska on hienoa, että huonekaluissa näkyy ajan patina.

Kirpparilöydössä näkyy eletty elämä ja
viereinen cd-hylly on tuunattu maalaamalla.

Vanha tynnyri on miehen sukulaisten peruja.

Vanha radio ja pikkupöytä on hyvin säilyneitä ikäisekseen.

Uutta ja vanhaa sulassa sovussa.
Vanha ompelukoneen laukku kätkee sisäänsä häämuistoja.

Pappani vanhat tupakkatarvikkeet ja vanha paikkaussetti
ovat löytäneet paikkansa muistokaapista.

Siellä on myös muistoja pappani vanhemmilta Karjalasta.


Viimeisimpiä kirpparilöytöjä ja
sen seurana värikkäät kynttilät.
Meille harvemmin eksyy uutta sisustustavaraa ellei kyseessä ole jotain todella tarpeeseen tulevaa. Useimmiten tavarat eksyvät meille muiden nurkista ja nytkin isoäidin vintiltä mukaan tarttui kassillinen kankaita, jotka olivat menossa roskiin. Toisen roska on toisen aarre! Niistä tekee monet mekot ja olipa mukana melkein valmis esiliinakin, jonka valmistuttua voin sitten alkaa leikkimään kunnon rouvaa keittiössä :D.

-Emmi

torstai 4. syyskuuta 2014

Jonnan kotona

Meillä asuu siis itseni lisäksi kaksi lasta (tänä vuonna ekaluokan aloittanut poika sekä eskarilainen tyttö) sekä mies ja kolme rottapoikaa. Miehen kanssa sisustusmaku menee jonkunverran ristiin; mies olisi onnellinen jos kotona ei olisi Mitään ylimääräistä ja minä taas taiteilijaluonteena haalin kaikkia pieniä ja suurempiakin asioita kasoittain ja pinoittain. Lisäksi saatan hieroa jotain (miehen silmiin näkymätöntä) yksityiskohtaa monta päivää vaikka muuten olen hyvin suurpiirteinen ja "ei se oo niin justiinsa"-asenteen omaava.


tässä muutamia kuvia meiltä:

Nämä ylläolevat Sykon kierrätetyistä kankaista tehdyt pikkutalot roikkuvat meidän ulko-ovessa, tervetuloa kotiin.

Alapuolella on vanhasta ikkunanpokasta ja tuollaisesta valo-oksasta kasattu juttu, hää on mein tunnelmavalaisin. ;) Sitten sen alla on suhteellisen iso taulu, noin metri x metri. Siin on miu lapset, ite maalasin. Taulun vieressä on kuparilevyyn sahattu merihevonen, joka löytyy meidän vaatehuoneen ovesta. (ite tein ja säästin) Ja sit merihepan yläpuolella on lasipurkkeja joissa on miule tärkeitä kuvia; näissä tässä näkyvissä on miun ukki sotaväessä, äitin ja isin hääkakunleikkauskuva ja mökki.



Noita purkkeja on siis enemmältikin, eri kokosia ja näkösiä. Hyö on sulassa sovussa mein olkkarin tasolla, tuon maalaamani taulun alapuolella.:)


 Sit nää vihreet kehykset löytyy lastenhuoneesta, niihi mie laitoin vanhoja mummilasta pelastettuja postikortteja. Nää on mummi lähettäny rakkaalleen (ukille) armeijan harmaisiin/sotaväkeen. Ihania!

Tämä ihastuttava merenneitonen asuu meidän vessan ovessa, kirpparilöytö.


Sitten on muutamia tuliaisia, käytiin murun kanssa Balilla tuossa vuosi takaperin. Ostettiin paikallisia puukaiverruksia, alaoikealla Ganesha.

Ganeshan vieressä on (myöskin Balilta peräisin oleva) lohikäärme ja linnake jota hää vahtii. Linnake on savesta tehty, ja kynttilälle tarkoitettu. Kivasti loistaa tuolta ikkunan raoista valo pimeessä illassa. (tein ite)

Ja ylimmäisessä kuvassa on niin ikään Balilta kotiutunut kori, näitä meillä on eriväreissä.. sen vieressä kalenteri ja miu pöllönen, joka toimii matkakassana. Seuraava matka siis suunnitelmissa. :))



Sit meiltä löytyy tämmösiä tarroja muutama; lapset tahto keinuvat pikkuihmiset vaatekaappinsa oveen, tekstitarra löytyy eteisestä ja sit tuo lamppu ja lintuset on keittiössä. Sit siin on vihreetä verhoo myöskin keittiöstä ja härpätinlamppu josta tykkään kovasti mutta mies ei. ;D



 Mie tykkään pinkistä ja limenvihreestä ja lilasta ja turkoosista ja mustasta. Ompelin tommosia sohvatyynyjä jotka lapset aina varastaa omiin sänkyihinsä, pitää varmaa niille ommella omat.


Silloko muutettii miehen kans yhtee, ni hää oli sisustanu oman kotinsa punasella ja mustalla. Tää lamppu on sieltä peräsin, samoin alla oleva musta ruokapöytä ja tuolit. Miula oli vanha pirttipöytä joka sopi kivasti noitten vihreitten verhojen kans. Ei oo enää. Mut verhoja en vaiha! (paitsi sillo ko vaihan, esim jouluna.)





 Kiitos ja anteeksi pitkä viesti mut pitihä miu selittää vähä näit kuvia. Kiva ko luit. <3


 -Jonna



Emmin kotikolon esittely

Heipä hei! 

Näin alkuun olkoon esittely paikallaan: Olen vastanaitu kosmetologi-matkailualan restonomi, jonka suurena intohimona on kaikenlainen pikku väkertely ja tuunaus. Se on sitä hommaa, jota teen ERITTÄIN mielelläni, kun haluan jotain muuta ajateltavaa ja aivot narikkaan. Juurikin tästä syystä kodissamme tapahtuu jatkuvalla syötöllä ja mieheni ehtii keikkareissujensa välissä vain ihmetellä, että mitäs uutta se vaimo nyt sitten on keksinyt.


Kummilapsien kuvat tuunatussa kehyksessä.

Asumme siis vuokrakaksiossa kahden karvaisen kaverimme kanssa. Kyseessä on Remu ja Tyyne - eläkeiässä olevat tiibetinspanielivanhukset. Remu hipoo pian 17 vuoden kunnioitettavaa ikää ja Tyyne riekkuu vielä 11-vuotiaan innolla. Kotiimme koitan saada väriä ja iloa sitä kautta arkielämään. Ja ei - minun tyylini ei todellakaan ole ne valkoharmaat maalaisromanttiset kodit, vaikka pienet jutut meilläkin niistä voisi luoda illuusiota.




Tyynen peti - ite tein :)

Mieheni kanssa ihailemme vanhoja kalusteita, joilla on tarina ja suurin osa kalusteistamme onkin jo eläneet elämää melko kauan, esimerkiksi isovanhempiemme kanssa. Näitä kalusteita sitten tuunailen milloin milläkin ja vaihtelen niiden käyttötarkoituksia omaksi ilokseni.

Mieheni silmäterät - vanhat radiot

Näin alkuun pieniä pilkistyksiä kotikolostamme :). Toivon teille iloisia luku- ja katseluhetkiä blogimme seurassa!

-Emmi


Origamivalot - ite tein!
 




Pikkuenkulit - mamman tekemät





Virkattu matto - mamman tekosia