torstai 4. syyskuuta 2014

Jonnan kotona

Meillä asuu siis itseni lisäksi kaksi lasta (tänä vuonna ekaluokan aloittanut poika sekä eskarilainen tyttö) sekä mies ja kolme rottapoikaa. Miehen kanssa sisustusmaku menee jonkunverran ristiin; mies olisi onnellinen jos kotona ei olisi Mitään ylimääräistä ja minä taas taiteilijaluonteena haalin kaikkia pieniä ja suurempiakin asioita kasoittain ja pinoittain. Lisäksi saatan hieroa jotain (miehen silmiin näkymätöntä) yksityiskohtaa monta päivää vaikka muuten olen hyvin suurpiirteinen ja "ei se oo niin justiinsa"-asenteen omaava.


tässä muutamia kuvia meiltä:

Nämä ylläolevat Sykon kierrätetyistä kankaista tehdyt pikkutalot roikkuvat meidän ulko-ovessa, tervetuloa kotiin.

Alapuolella on vanhasta ikkunanpokasta ja tuollaisesta valo-oksasta kasattu juttu, hää on mein tunnelmavalaisin. ;) Sitten sen alla on suhteellisen iso taulu, noin metri x metri. Siin on miu lapset, ite maalasin. Taulun vieressä on kuparilevyyn sahattu merihevonen, joka löytyy meidän vaatehuoneen ovesta. (ite tein ja säästin) Ja sit merihepan yläpuolella on lasipurkkeja joissa on miule tärkeitä kuvia; näissä tässä näkyvissä on miun ukki sotaväessä, äitin ja isin hääkakunleikkauskuva ja mökki.



Noita purkkeja on siis enemmältikin, eri kokosia ja näkösiä. Hyö on sulassa sovussa mein olkkarin tasolla, tuon maalaamani taulun alapuolella.:)


 Sit nää vihreet kehykset löytyy lastenhuoneesta, niihi mie laitoin vanhoja mummilasta pelastettuja postikortteja. Nää on mummi lähettäny rakkaalleen (ukille) armeijan harmaisiin/sotaväkeen. Ihania!

Tämä ihastuttava merenneitonen asuu meidän vessan ovessa, kirpparilöytö.


Sitten on muutamia tuliaisia, käytiin murun kanssa Balilla tuossa vuosi takaperin. Ostettiin paikallisia puukaiverruksia, alaoikealla Ganesha.

Ganeshan vieressä on (myöskin Balilta peräisin oleva) lohikäärme ja linnake jota hää vahtii. Linnake on savesta tehty, ja kynttilälle tarkoitettu. Kivasti loistaa tuolta ikkunan raoista valo pimeessä illassa. (tein ite)

Ja ylimmäisessä kuvassa on niin ikään Balilta kotiutunut kori, näitä meillä on eriväreissä.. sen vieressä kalenteri ja miu pöllönen, joka toimii matkakassana. Seuraava matka siis suunnitelmissa. :))



Sit meiltä löytyy tämmösiä tarroja muutama; lapset tahto keinuvat pikkuihmiset vaatekaappinsa oveen, tekstitarra löytyy eteisestä ja sit tuo lamppu ja lintuset on keittiössä. Sit siin on vihreetä verhoo myöskin keittiöstä ja härpätinlamppu josta tykkään kovasti mutta mies ei. ;D



 Mie tykkään pinkistä ja limenvihreestä ja lilasta ja turkoosista ja mustasta. Ompelin tommosia sohvatyynyjä jotka lapset aina varastaa omiin sänkyihinsä, pitää varmaa niille ommella omat.


Silloko muutettii miehen kans yhtee, ni hää oli sisustanu oman kotinsa punasella ja mustalla. Tää lamppu on sieltä peräsin, samoin alla oleva musta ruokapöytä ja tuolit. Miula oli vanha pirttipöytä joka sopi kivasti noitten vihreitten verhojen kans. Ei oo enää. Mut verhoja en vaiha! (paitsi sillo ko vaihan, esim jouluna.)





 Kiitos ja anteeksi pitkä viesti mut pitihä miu selittää vähä näit kuvia. Kiva ko luit. <3


 -Jonna



2 kommenttia:

  1. Meillä kotona hyvin samankaltainen kahtiajako tosin päinvastoin: minä tykkäisin pelkistetystä "mustasta ja valkoisesta", mies haluaisi kaikkialle jotain "krääsää" :)

    VastaaPoista
  2. Salla, vaiheaanko miehiä? :D ei vais, mie luulen että on hyvä juttu jos on tämmönen krääsänhaalija kimpassa (herra) pelkistettyä perkele!- kanssa. ainakin meillä toimii, koska kuitenkin itsellä palaa pinna täällä erinäisten tavararöykkiöiden keskellä välillä pahastikin, en siis kestäisi toista samanlaista "sisustajaa" kun itse olen. Hyvä että mies torppaa välillä nää miun älyttömimmät innostukset. "kulta, me ei tarvita pinkkiä käkikelloa eikä peilipalloa eikä yhtä seinää täyteen virkattuja isoäidin neliöitä." sain kuitenkin pitää pinkin maatuskani, hah. -Jonna

    VastaaPoista